Sirpan kanssa eskarit aloittivat joulupussukoiden valmistuksen tekemällä kontaktimuovista sapluunoita kuvioiden painantaa varten. Mallikkaasti oli homma onnistunut.
Toisella tunnilla kuulimme viikonlopun kuulumisia ja erityisesti harjoittelimme vuoron odottamista, puheenvuoron pyytämistä ja kuuntelemista, ilman oheistoimintaa. Oli pitkästä aikaa ihan tarpeen.
Kolmannella tunnilla eskarit olivat Mervin huomassa, mutta se, mitä siellä tehtiin jäi minulle arvoitukseksi.
Tällä viikolla polkaisemme käyntiin joulujuhlaesityksen harjoitukset. Tiedossa on ulkoaopettelua.
Huomenna, joulukuun ja joulun odotuksen todella alkaessa, käynnistyy myös luokkakohtainen joulukalenteri! Joka aamu, ensimmäisellä tunnilla "avataan kalenteri". Siitä huomenna lisää. Itse en valitettavasti ole mukana tässä, koska minun ensimmäiset tuntini eskareiden kanssa on aina myöhemmin.
maanantai 30. marraskuuta 2015
perjantai 27. marraskuuta 2015
Sokkeloita ja runoja
Ritva-ope oli tänään pois, joten järjestelyt olivat tavanomaisesta poikkeavat.
Ensimmäisellä tunnilla eskarit olivat Teemun ohjauksessa ja tekivät toisen kirjainsokkelotehtävän (, jossa tällä kertaa sanat olivat ihan oikein). Yllättävän hyvin he siitäkin suoriutuivat. Tässä ollaan mielenkiintoisessa tilanteessa: porukka on taitava, ja me opettajat ja ohjaajat hieman sokaistumme sille taitavuudelle eli vaadimme heiltä aina hieman enemmän. Olemme nyt jo siinä pisteessä, että eskarit osaavat jo ihan tolkuttomasti. He ovat auttavaisia toisiaan kohtaan ja tiukoissa paikoissa ovat toisilleen apuna, ryhmähenki on hyvä. Sekä sinnikkäitä, mahdottoman sinnikkäitä. Syntyy ehkä myös paineita onnistua ja suoriutua, pinnistellä ja yrittää. Meidän aikuisten täytyy olla tarkkana, etteivät pienet ihmiset väsy tai saa liikaa suorituspaineita.
Toisella tunnilla eskarit tekivät kirjaintehtäviä Mervin kanssa, ja viimeisellä tunnilla kävimme kirjastossa.
Kirjastossa ehdimme lukea tarinan äidinrakkaudesta, joka kestää vaikka olisi välillä tuhmakin, sekä runoja. Runot ovat tulleet porukalle suosituiksi. Ehkä siksi että riimirunot on melko hauskoja ja riimejä voi ennakoida, mutta ennen kaikkea siksi, että yleensä he saavat vuoron perään valita sivunumeron, jolta runo kirjasta luetaan... Kaikki keinot sallitaan ;)
Ensimmäisellä tunnilla eskarit olivat Teemun ohjauksessa ja tekivät toisen kirjainsokkelotehtävän (, jossa tällä kertaa sanat olivat ihan oikein). Yllättävän hyvin he siitäkin suoriutuivat. Tässä ollaan mielenkiintoisessa tilanteessa: porukka on taitava, ja me opettajat ja ohjaajat hieman sokaistumme sille taitavuudelle eli vaadimme heiltä aina hieman enemmän. Olemme nyt jo siinä pisteessä, että eskarit osaavat jo ihan tolkuttomasti. He ovat auttavaisia toisiaan kohtaan ja tiukoissa paikoissa ovat toisilleen apuna, ryhmähenki on hyvä. Sekä sinnikkäitä, mahdottoman sinnikkäitä. Syntyy ehkä myös paineita onnistua ja suoriutua, pinnistellä ja yrittää. Meidän aikuisten täytyy olla tarkkana, etteivät pienet ihmiset väsy tai saa liikaa suorituspaineita.
Toisella tunnilla eskarit tekivät kirjaintehtäviä Mervin kanssa, ja viimeisellä tunnilla kävimme kirjastossa.
Kirjastossa ehdimme lukea tarinan äidinrakkaudesta, joka kestää vaikka olisi välillä tuhmakin, sekä runoja. Runot ovat tulleet porukalle suosituiksi. Ehkä siksi että riimirunot on melko hauskoja ja riimejä voi ennakoida, mutta ennen kaikkea siksi, että yleensä he saavat vuoron perään valita sivunumeron, jolta runo kirjasta luetaan... Kaikki keinot sallitaan ;)
torstai 26. marraskuuta 2015
Lumiukkoja ja vesisadetta
Ihan alkuun säätiedotus. Keli oli kertakaikkisen kurja; niin kurja, etteivät kaikki edes päässeet kouluun. Kouluun asti päässeille välituntiolot olivat vetiset. Vihjesana: vaihtokäsineet (ainakin) ;)
Ensimmäisellä tunnilla Sirpan kanssa lumiukkotöitä. Muutama malliksi:
Toisella tunnilla eskarit kävivät jälleen kauppaa kirjaimilla saadakseen muodostettua sanoja, aivan kuten aikaisemminkin syksyllä. Maksuna oli muun muassa haarahyppelyä, madon matelua sekä oravaloikkia.
Kolmannella tunnilla keskustelimme joulun odotuksesta (no, lähinnä kalentereista) ja suunnittelimme joulujuhlaesitystämme. Vähän jo jännittää...
Viimeisellä tunnilla kummit saapuivat! Jokainen eskari sai matkaansa kummin (vaihtoja tosin oli jouduttu järjestämään). Parit hajaantuivat kirjoittamaan satuja ja piirtämään niihin liittyviä kuvia kuimmie iPadeilla. Minä kokoan sadut teillekin esille kunhan saamme ne valmiiksi.
Kesken sadutuksen eräs kummi huikkasi hämmästyneenä toiselle: "Näillon paljo parempi mielikuvitus ku meillä!"
Lopuksi teimme vielä nimiristikkoa, jonka laatija (no, mie) oli hätäpäissään kirjoittanut kaksi eskarinimeä ihan väärin... Hmph.
Ensimmäisellä tunnilla Sirpan kanssa lumiukkotöitä. Muutama malliksi:
Toisella tunnilla eskarit kävivät jälleen kauppaa kirjaimilla saadakseen muodostettua sanoja, aivan kuten aikaisemminkin syksyllä. Maksuna oli muun muassa haarahyppelyä, madon matelua sekä oravaloikkia.
Kolmannella tunnilla keskustelimme joulun odotuksesta (no, lähinnä kalentereista) ja suunnittelimme joulujuhlaesitystämme. Vähän jo jännittää...
Viimeisellä tunnilla kummit saapuivat! Jokainen eskari sai matkaansa kummin (vaihtoja tosin oli jouduttu järjestämään). Parit hajaantuivat kirjoittamaan satuja ja piirtämään niihin liittyviä kuvia kuimmie iPadeilla. Minä kokoan sadut teillekin esille kunhan saamme ne valmiiksi.
Kesken sadutuksen eräs kummi huikkasi hämmästyneenä toiselle: "Näillon paljo parempi mielikuvitus ku meillä!"
Lopuksi teimme vielä nimiristikkoa, jonka laatija (no, mie) oli hätäpäissään kirjoittanut kaksi eskarinimeä ihan väärin... Hmph.
keskiviikko 25. marraskuuta 2015
Pikkusen liian villi päivä
Nyt on mennyt minulta ymmärrys pieleen. Sirpa minulle selvitti, että silitys, Suomen lippu ja lumen maalaus liittyivät itsenäisyysaiheiseen työhön, joka jo valmistui ja työt ovat jo esillä salin seinällä (eli nähtävissä vielä joulujuhlassakin!) ja sahaus, maalaus, naulat ja hama-helmet liittyivät toiseen työhön, joka valmistui tänään. Nämä jälkimmäiset ovat esillä ala-aulan vitriinissä. Ne voivat olla telineitä esim. kännykälle, koristeita tai vaikka nuken koteja leikeissä. Ainakin niiden valmistaminen on ollut monipuolista käden taitojen harjoittelua! Komeita, koristeellisia töitä.
Toisella tunnilla Mervin kanssa oli ollut jo melko villiä. Ohjeen mukaan väritys, sanojen tunnistaminen ja niiden jäljentäminen oli kai ollut joillekin liian hankalaa, ja muutamalta oli mennyt homma lekkeriksi. Tämähän toki helposti leviää ja valtautuu, joten loppupäivä oli levotonta.
Kolmannelle tunnille tuli pikainen ohjelmanmuutos, ja eskarit olivat Ritvan ja ykkösten matkassa ja värittivät valmiita värityskuvia.
Neljännen tunnin alussa pidinkin porukalle napakan puhuttelun, kun välitunneiltakin oli kantautunut ikäviä juttuja. Oli keskisormi heilunut ja toisten lumirakennelmia oli rikottu, joku oli jopa heittänyt lumipallolla autoa. Vakavalla naamalla väki otti puhuttelun vastaan, ja sovimme, että tämä peli ei vetele. Huomenna on ehdottomasti parempi päivä, ja nämä hölmöydet jäävät tähän.
Lopputunnin eskarit sitten riemumielin ja hyvällä yhteishengellä pyörittelivätkin vaaaaltavia lumipalloja siinä koulun viereisen beach-kentän vieressä. Ja hyvillä mielin lähdimme kotiin.
(Tokihan näitä varmasti vielä sattuu, mutta jospa se muisti ja tolkku kantaisivat johonkin asti...)
Toisella tunnilla Mervin kanssa oli ollut jo melko villiä. Ohjeen mukaan väritys, sanojen tunnistaminen ja niiden jäljentäminen oli kai ollut joillekin liian hankalaa, ja muutamalta oli mennyt homma lekkeriksi. Tämähän toki helposti leviää ja valtautuu, joten loppupäivä oli levotonta.
Kolmannelle tunnille tuli pikainen ohjelmanmuutos, ja eskarit olivat Ritvan ja ykkösten matkassa ja värittivät valmiita värityskuvia.
Neljännen tunnin alussa pidinkin porukalle napakan puhuttelun, kun välitunneiltakin oli kantautunut ikäviä juttuja. Oli keskisormi heilunut ja toisten lumirakennelmia oli rikottu, joku oli jopa heittänyt lumipallolla autoa. Vakavalla naamalla väki otti puhuttelun vastaan, ja sovimme, että tämä peli ei vetele. Huomenna on ehdottomasti parempi päivä, ja nämä hölmöydet jäävät tähän.
Lopputunnin eskarit sitten riemumielin ja hyvällä yhteishengellä pyörittelivätkin vaaaaltavia lumipalloja siinä koulun viereisen beach-kentän vieressä. Ja hyvillä mielin lähdimme kotiin.
(Tokihan näitä varmasti vielä sattuu, mutta jospa se muisti ja tolkku kantaisivat johonkin asti...)
tiistai 24. marraskuuta 2015
...ja niin me opettelimme kirjoittamaan.
Ensimmäisellä tunnilla Ritvan kanssa eskarit ahkeroivat äidinkielen parissa Pikkumetsän harjoitusvihkosta. Useimmille jäi läksyä.
Vsop-tunnilta kuulin terveisiä Riikkaleenalta. Pelkkiä kehuja, eskarisakki oli tehnyt tosi tolkusti hommansa. Kahden eskarin ja yhden kakkosluokkalaisen ryhmissä oli ainakin sadutettu.
Kolmannella tunnilla laskimme liukurimäkeä urheilukentän laidalla. Tunsimme Elisan kanssa itsemme äärimmäisen tärkeiksi: "Kati, kato!" "Elisa, kato tänne!" Ja me katsoimme. Ja olimme tärkeitä.
Neljännellä tunnilla opettelimme kirjoittamaan. Oli aika mykistävää.
Jokainen sai vuorollaan tulla taululle kirjoittamaan valitsemansa sanan. Jos itse ei keksinyt sanaa, sai pyytää apua toisilta eskareilta. Niin me sitten kirjoitettiin. Minä autoin äänteiden kuulostelemisessa ja kirjainten muodoissa ("Miten se M tehtiinkään?") ja hyvin vähällä avulla jokainen kirjoitti. No, kun taululle oli kirjoitettu, jaoin jokaiselle kirjoitusvihkon, johon kukin kirjoitti sanoja. Niitä, mitä taululla luki tai mitä sanoja luokassa näkyi (valmiita malleja). Tai sitten ihan vaan hölynpölyn-sanoja. Vihkon sai ottaa kotiin mukaan. Sinne saa kirjoitella kirjaimia, sanoja, lauseita - ihan mitä haluaa. Eräs suunnitteli kirjoittavansa runoja. Väritys- tai piirustusvihko se tosin ei ole.
Viidennellä tunnilla matikassa opettelimme, kuinka paljon on yksi metri.
Välipalan jälkeen meidät oli kutsuttu katsomaan 8. luokan ilmaisutaidon ryhmän nukketeatteriesitystä "Pyöräilykypärän valmistus". Yleisön mielestä "se oli tosi hyvä esitys" ja muutamassa kohdin nauroimme ihan rätkynä!
Opettelimme kirjoittamaan muun muassa:
Rehtori kävi meidän kirjoitusharjoitukset tarkastamassa. Oli sitä mieltä, että on tärkeää oppia kirjoittamaan myös "pieru". Minusta myös.
Vsop-tunnilta kuulin terveisiä Riikkaleenalta. Pelkkiä kehuja, eskarisakki oli tehnyt tosi tolkusti hommansa. Kahden eskarin ja yhden kakkosluokkalaisen ryhmissä oli ainakin sadutettu.
Kolmannella tunnilla laskimme liukurimäkeä urheilukentän laidalla. Tunsimme Elisan kanssa itsemme äärimmäisen tärkeiksi: "Kati, kato!" "Elisa, kato tänne!" Ja me katsoimme. Ja olimme tärkeitä.
Neljännellä tunnilla opettelimme kirjoittamaan. Oli aika mykistävää.
Jokainen sai vuorollaan tulla taululle kirjoittamaan valitsemansa sanan. Jos itse ei keksinyt sanaa, sai pyytää apua toisilta eskareilta. Niin me sitten kirjoitettiin. Minä autoin äänteiden kuulostelemisessa ja kirjainten muodoissa ("Miten se M tehtiinkään?") ja hyvin vähällä avulla jokainen kirjoitti. No, kun taululle oli kirjoitettu, jaoin jokaiselle kirjoitusvihkon, johon kukin kirjoitti sanoja. Niitä, mitä taululla luki tai mitä sanoja luokassa näkyi (valmiita malleja). Tai sitten ihan vaan hölynpölyn-sanoja. Vihkon sai ottaa kotiin mukaan. Sinne saa kirjoitella kirjaimia, sanoja, lauseita - ihan mitä haluaa. Eräs suunnitteli kirjoittavansa runoja. Väritys- tai piirustusvihko se tosin ei ole.
Viidennellä tunnilla matikassa opettelimme, kuinka paljon on yksi metri.
Välipalan jälkeen meidät oli kutsuttu katsomaan 8. luokan ilmaisutaidon ryhmän nukketeatteriesitystä "Pyöräilykypärän valmistus". Yleisön mielestä "se oli tosi hyvä esitys" ja muutamassa kohdin nauroimme ihan rätkynä!
Opettelimme kirjoittamaan muun muassa:
Rehtori kävi meidän kirjoitusharjoitukset tarkastamassa. Oli sitä mieltä, että on tärkeää oppia kirjoittamaan myös "pieru". Minusta myös.
maanantai 23. marraskuuta 2015
(näköjään) Kiireinen maanantai
Käsityötunnilla Sirpan kanssa teknisen työn tehtävä jatkui. Se, mitä tähän mennessä on sahattu, maalattu ja silitetty, sai jatkoa nauloista, langasta ja hama-helmistä. Tuskin maltan odottaa valmiita tuotoksia!
Toisella tunnilla vaihdoimme viikonlopun kuulumisia, kolmannen tunnin kulusta en osaa sanoa. Vsoppia kuitenkin.
Tänään sain tietoa, että liukureista on välitunneilla tullut riitaa. Tästä puhuttiin yleisellä tasolla, en tiedä eskareitten osuutta. Muistaessani sanon, että oppilaat toki voivat tuoda omiakin liukureita koululle, kunhan ne on hyvin nimikoitu ja niistä pidetään itse hyvä huoli. Viime viikolla joku mainitsi tuovansa pulkan tai jopa rattikelkan, mutta tähän me emme anna lupaa. Liukuri saa riittää.
Lisäksi koko koulun väelle kuulutettiin muistutus siitä, että välituntisin "kukkulan kuningas" (vai mikä se nyt oli?) on kielletty. Siis se leikki, jossa kiivetään lumikasan päälle ja tönitään toisia alas.
Koululle on ostettu muutama Plaston kuorma-auto auroineen - kyllä riitti leikkijöitä!
Toisella tunnilla vaihdoimme viikonlopun kuulumisia, kolmannen tunnin kulusta en osaa sanoa. Vsoppia kuitenkin.
Tänään sain tietoa, että liukureista on välitunneilla tullut riitaa. Tästä puhuttiin yleisellä tasolla, en tiedä eskareitten osuutta. Muistaessani sanon, että oppilaat toki voivat tuoda omiakin liukureita koululle, kunhan ne on hyvin nimikoitu ja niistä pidetään itse hyvä huoli. Viime viikolla joku mainitsi tuovansa pulkan tai jopa rattikelkan, mutta tähän me emme anna lupaa. Liukuri saa riittää.
Lisäksi koko koulun väelle kuulutettiin muistutus siitä, että välituntisin "kukkulan kuningas" (vai mikä se nyt oli?) on kielletty. Siis se leikki, jossa kiivetään lumikasan päälle ja tönitään toisia alas.
Koululle on ostettu muutama Plaston kuorma-auto auroineen - kyllä riitti leikkijöitä!
sunnuntai 22. marraskuuta 2015
Teatterissa
Tunnelmia torstain nukketeatteriesityksestä. Mukamas-teatterin Hiirulainen oppi luistelemaan.
torstai 19. marraskuuta 2015
Planeettoja, animaatiota ja teatteria
Tiistaisen teatteriesityksen tiimoilta Sirpa oli eilen aloittanut eskareitten kanssa kuvistyön aurinkokunnasta. Tänään sitä oli jatkettu. Sain esimakua - upeita töitä tulossa!
Toisella tunnilla eskarit tekivät Riikalleenan ja Oskarin (tet) johdolla jälleen legoanimaatioita.
Kolmannella tunnilla katselimme Mukamas-teatterin nukketeatteria. Hiiriveljekset odottivat talvea ja harjoittelivat luistelemista. Pienimmällä se ei alkuun oikein ottanut sujuakseen... Mutta voi, sitä lapsen eläytymiskykyä, ja niitä haltioituneita katseita!
Neljännellä tunnilla keskustelimme vielä planeetoista, kun kuviksessa eskareita oli jäänyt mietityttämään Saturnus ja sen renkaat. Miksi Saturnuksella on renkaat ja muilla ei? Eri lähteistä saimme raavittua kasaan kohtalaisen pätevän selityksen :)
Lopputunnista teimme matikkaa, jossa vertailimme pituuksia, korkeuksia ja painoja.
Kaikille jäi läksyä yksi sivu Pikkumetsän harjoituskirjasta.
Ja juu! Huomenna olen yhteishakuinfossa Kajaanissa, eli päivitystä ei tule, mutta kirjastoon eskarit silti pääsevät Erjan ja Tuijan kanssa!
Toisella tunnilla eskarit tekivät Riikalleenan ja Oskarin (tet) johdolla jälleen legoanimaatioita.
Kolmannella tunnilla katselimme Mukamas-teatterin nukketeatteria. Hiiriveljekset odottivat talvea ja harjoittelivat luistelemista. Pienimmällä se ei alkuun oikein ottanut sujuakseen... Mutta voi, sitä lapsen eläytymiskykyä, ja niitä haltioituneita katseita!
Neljännellä tunnilla keskustelimme vielä planeetoista, kun kuviksessa eskareita oli jäänyt mietityttämään Saturnus ja sen renkaat. Miksi Saturnuksella on renkaat ja muilla ei? Eri lähteistä saimme raavittua kasaan kohtalaisen pätevän selityksen :)
Lopputunnista teimme matikkaa, jossa vertailimme pituuksia, korkeuksia ja painoja.
Kaikille jäi läksyä yksi sivu Pikkumetsän harjoituskirjasta.
Ja juu! Huomenna olen yhteishakuinfossa Kajaanissa, eli päivitystä ei tule, mutta kirjastoon eskarit silti pääsevät Erjan ja Tuijan kanssa!
tiistai 17. marraskuuta 2015
Laulua ja avaruusteatteria
Ensimmäisellä tunnilla Ritvan kanssa eskarit tekivät pisteestä-pisteeseen -tehtäviä sen jälkeen, kun oli pitkään ja hartaasti keskusteltu karkeista, ja siitä soveltuvatko ne kouluun. Jostain syystä vallalla on käsitys, että karkkia voi (salassa kuitenkin) tuoda kouluun, jos vain jakelee niitä myös kavereille. Ei voi. Sama ajatus on purkasta. Purkka on muuten ok, mutta sillä kaverikaupankäynti ei ole. Meillä ruokailun jälkeen saa ottaa yhden ksylitolipastillin (hammashoitolakohan ne tarjoaa...?), joten tarvetta omille purkille ei ole. Mutta jos purkkaa on, se on vain omaan käyttöön ja vain ruokailun jälkeen. Näinä flunssaisina aikoina joillakin on ollut kurkkupastilleja mukana. Kurkkupastillien syömisestä syntyy helposti ohjelmanumero oppitunnille ja närää kavereiden kesken. Eli mielummin ei. Jos, niin mieluusti sovittuna jonkun koulun aikuisen kanssa.
Toisella tunnilla Mukamas- teatteri vei viskarit, eskarit, yks-kakkoset ja kolme-neloset avaruusmatkalle eri planeetoille. Itse en päässyt mukaan esitykseen, mutta todella mukavaa oli kuulemma ollut!
Kolmannella tunnilla eskarit laskivat liukurimäkeä urheilukentän laidalla Elisan ja tet-Santun kanssa.
Neljännellä tunnilla Arto-ope opetti aluksi matikkaa. Eskarit tekivät hyviä huomioita siitä, miltä tuntuu, jos ulkona on nolla astetta lämmintä/kylmää, ja kumpi on lämpimämpää, -5 vai -7. Ei mikään kakunpala tämä!
Lopputunti laulettiin. Tämä sakki paremminkin on liikunnallista porukkaa, laulu ei oikein tahdo irrota. Tätä meidän täytyy treenata!
Viidennellä tunnilla palattiin avaruustunnelmiin. Teatteriväki oli antanut meille tehtäviä avaruusteeman jatkokäsittelyä varten. Muistelimme, mihin planeetoihin esityksessä oli tutustuttu. Lisäksi esityksessä oli pohdittu rohkeutta. Toki avaruusseikkailuun sellaista tarvitaankin! Muistelimme kertoja, jolloin rohkeutta oli tosiaan tarvittu. Kuulin hienoja tarinoita, joissa ainakin pimeyttä oli uhmattu.
Lopuksi tutkittiin netin avulla, miltä eri planeetat näyttävät ja eskarit saivat piirtää mieleisensä. Hienoja mielikuvitusplaneettojakin syntyi.
Välipalan jälkeen uhmasimme lumituiskua ja leikimme ulkona.
Huomenna olen ysien kanssa tutustumassa Kajaanin lukioon. Sen verran tiedän päivästä ennakkoon, että tiedossa on sisäliikuntaa (Santtu on suunnitellut hienon temppuradan) ja Arto laulattaa sekä vie eskarit ruokailuun.
Toisella tunnilla Mukamas- teatteri vei viskarit, eskarit, yks-kakkoset ja kolme-neloset avaruusmatkalle eri planeetoille. Itse en päässyt mukaan esitykseen, mutta todella mukavaa oli kuulemma ollut!
Kolmannella tunnilla eskarit laskivat liukurimäkeä urheilukentän laidalla Elisan ja tet-Santun kanssa.
Neljännellä tunnilla Arto-ope opetti aluksi matikkaa. Eskarit tekivät hyviä huomioita siitä, miltä tuntuu, jos ulkona on nolla astetta lämmintä/kylmää, ja kumpi on lämpimämpää, -5 vai -7. Ei mikään kakunpala tämä!
Lopputunti laulettiin. Tämä sakki paremminkin on liikunnallista porukkaa, laulu ei oikein tahdo irrota. Tätä meidän täytyy treenata!
Viidennellä tunnilla palattiin avaruustunnelmiin. Teatteriväki oli antanut meille tehtäviä avaruusteeman jatkokäsittelyä varten. Muistelimme, mihin planeetoihin esityksessä oli tutustuttu. Lisäksi esityksessä oli pohdittu rohkeutta. Toki avaruusseikkailuun sellaista tarvitaankin! Muistelimme kertoja, jolloin rohkeutta oli tosiaan tarvittu. Kuulin hienoja tarinoita, joissa ainakin pimeyttä oli uhmattu.
Lopuksi tutkittiin netin avulla, miltä eri planeetat näyttävät ja eskarit saivat piirtää mieleisensä. Hienoja mielikuvitusplaneettojakin syntyi.
Välipalan jälkeen uhmasimme lumituiskua ja leikimme ulkona.
Huomenna olen ysien kanssa tutustumassa Kajaanin lukioon. Sen verran tiedän päivästä ennakkoon, että tiedossa on sisäliikuntaa (Santtu on suunnitellut hienon temppuradan) ja Arto laulattaa sekä vie eskarit ruokailuun.
maanantai 16. marraskuuta 2015
Liukurihommia, animaatiota ja lisää Sibeliusta
Sirpan kanssa eskarit valmistelivat edelleen sitä lumi- ja itsenäisyysaiheista työtään. Jännin homma tänään oli silittäminen! Saa nähdä miten hienoja töitä siellä syntyykään! Sirpa jo viime viikolla kuuntelutti Sibeliuksen Finlandiaa, ja tänään Finlandia jatkui. Samalla pyöri kuvaesitys suomalaisista kansallismaisemista. Sirpan puheiden mukaan eskarit kuuntelivat ja katselivat haltioituneina.
Toisella tunnilla vaihdettiin viikonlopun kuulumisia. Suurimman osan viikonloppuun oli kuulunut hiihtokoulun vierailu Änkkäri-puistoon. Siellä oli hypitty ja kiipeilty! Mahtavaa työtä Pyry kyllä tekee lasten kanssa!
Ruokana oli tänään broileririsottoa, ei oikein maistunut. Olen syksyn mittaan huomannut, että eskarin väki ei oikein riisistä piittaa, pottu kyllä maistuu! Koulussa periaatteena on, että kaikkia ruokia maistetaan, riisiäkin. Toisaalta olen iloinen, että lapsi mielummin syö kotimaista pottua kuin pitkänmatkan riisiä. Maisteluannoksen riisistä olen vaatinut, ja ohjannut heitä täyttämään nälkänsä salaatilla ja näkkärillä.
Tänään vapautimme talven kunniaksi liukurit välituntikäyttöön. Keskustelimme, mistä liukurit löytyvät, missä niillä saa laskea, mitä niillä ei saa tehdä ja että ne täytyy muistaa palauttaa.
Viimeisellä tunnilla eskarit Riikkaleenan johdolla tekivät Lego-animaatioita Ipadeillä. Vau! Riikkaleena tunnin jälkeen totesi, että vähempi parempi. Eskarit saivat koulun koko lego-varastosta valita tarvittavan määrän legoja, joita he siis kokivat tarvitsevansa animaation valmistamiseen. Tähän olikin sitten tuhrautunut hyvä määrä aikaa, ja itse elokuva oli jäänyt hieman vähemmälle huomiolle. Ensi kerralla ollaan viisaampia. ;)
Oppilaat siis kuvaavat padeillä liike liikkeeltä, kuva kuvalta lego-ukkojen toimintaa elokuvaksi. Aika huikeata.
Ritva kertoi tänään jäävänsä 7.12. alkaen kuntoutuksen ja leikkauksen myötä loppuvuodeksi pois vahvuudestamme. Palaa (, jos toipuminen menee suunnitelmien mukaan) riveihin 18.1. Leinosen Atte tulee paikkaamaan rivejämme. Ritva pystyy olemaan Aten myötä vahvasti mukana taustalla, joten selvinnemme hienosti. Nyt kuitenkin te eskarivanhemmat, jotka ette vielä ole sopineet vanhempainvarttia, pikapikaa yhteys Ritvaan, niin ehditte tapaamaan ennen Ritvan poisjääntiä!
Huomenna pääsemme mukaan Avaruusseikkailuun (toinen tunti), torstaina Mukamas-teatteri esiintyy meille 3. tunnilla ja perjantaina saamme nauttia Sibeliuksesta. Koska ysit ovat tetissä, olen varannut Arto-open musiikkiopetusta eskareille tiistaille ja keskiviikolle. Melkoinen kulttuuriviikko meillä!
(Huom! Mukamas-teatterin esitykseen mahtuu perheen pienimmätkin mukaan huoltajan mukana! To 19.11. klo 10.30 koulun salissa, tervetuloa!)
Toisella tunnilla vaihdettiin viikonlopun kuulumisia. Suurimman osan viikonloppuun oli kuulunut hiihtokoulun vierailu Änkkäri-puistoon. Siellä oli hypitty ja kiipeilty! Mahtavaa työtä Pyry kyllä tekee lasten kanssa!
Ruokana oli tänään broileririsottoa, ei oikein maistunut. Olen syksyn mittaan huomannut, että eskarin väki ei oikein riisistä piittaa, pottu kyllä maistuu! Koulussa periaatteena on, että kaikkia ruokia maistetaan, riisiäkin. Toisaalta olen iloinen, että lapsi mielummin syö kotimaista pottua kuin pitkänmatkan riisiä. Maisteluannoksen riisistä olen vaatinut, ja ohjannut heitä täyttämään nälkänsä salaatilla ja näkkärillä.
Tänään vapautimme talven kunniaksi liukurit välituntikäyttöön. Keskustelimme, mistä liukurit löytyvät, missä niillä saa laskea, mitä niillä ei saa tehdä ja että ne täytyy muistaa palauttaa.
Viimeisellä tunnilla eskarit Riikkaleenan johdolla tekivät Lego-animaatioita Ipadeillä. Vau! Riikkaleena tunnin jälkeen totesi, että vähempi parempi. Eskarit saivat koulun koko lego-varastosta valita tarvittavan määrän legoja, joita he siis kokivat tarvitsevansa animaation valmistamiseen. Tähän olikin sitten tuhrautunut hyvä määrä aikaa, ja itse elokuva oli jäänyt hieman vähemmälle huomiolle. Ensi kerralla ollaan viisaampia. ;)
Oppilaat siis kuvaavat padeillä liike liikkeeltä, kuva kuvalta lego-ukkojen toimintaa elokuvaksi. Aika huikeata.
Ritva kertoi tänään jäävänsä 7.12. alkaen kuntoutuksen ja leikkauksen myötä loppuvuodeksi pois vahvuudestamme. Palaa (, jos toipuminen menee suunnitelmien mukaan) riveihin 18.1. Leinosen Atte tulee paikkaamaan rivejämme. Ritva pystyy olemaan Aten myötä vahvasti mukana taustalla, joten selvinnemme hienosti. Nyt kuitenkin te eskarivanhemmat, jotka ette vielä ole sopineet vanhempainvarttia, pikapikaa yhteys Ritvaan, niin ehditte tapaamaan ennen Ritvan poisjääntiä!
Huomenna pääsemme mukaan Avaruusseikkailuun (toinen tunti), torstaina Mukamas-teatteri esiintyy meille 3. tunnilla ja perjantaina saamme nauttia Sibeliuksesta. Koska ysit ovat tetissä, olen varannut Arto-open musiikkiopetusta eskareille tiistaille ja keskiviikolle. Melkoinen kulttuuriviikko meillä!
(Huom! Mukamas-teatterin esitykseen mahtuu perheen pienimmätkin mukaan huoltajan mukana! To 19.11. klo 10.30 koulun salissa, tervetuloa!)
sunnuntai 15. marraskuuta 2015
Pariisi 13.11.2015
Linkissä Pelastakaa lapset -yhdistyksen ohjeita ja vinkkejä siihen, kuinka terrori-iskua ja siitä seurannutta mediatulvaa käsitellä lapsen kanssa.
Koulussa teemme parhaamme.
Koulussa teemme parhaamme.
perjantai 13. marraskuuta 2015
Heijastinratsia
Ritva piti aamulla eskareillekin heijastinratsian. Pysäytysmerkillä varustautuneena Ritva pysäytti jokaisen ja tarkisti jokaisen heijastimet. Tunnilla yhdessä he sitten tutkivat, millaisia erilaisia heijastimia on, ja kuinka hyvin ne tekevät tehtävänsä. Ritva itsekin yllättyi, kuinka hyvin nykyisin vaatteissa olevat heijastimet toimivat. Lisäksi he olivat vielä yhdessä pohtineet, miten tärkeää on, että heijastimet näkyvät joka suuntaan. Hyvin oli sakki varustettu!
Toisella tunnilla eskarit tekivät Riikkaleenan kanssa sanaristikkoa (!!), joka olikin huikean hieno keino tukea tätä huipputaitavaa porukkaa lukemisen ja kirjoittamisen harjoittelussa. Piti kuulostella millä alkuäänteellä ja kirjaimella mikäkin sana alkaa ja mihin se päättyy, onko nappi-sanassa yksi vai kaksi p-kirjainta. Tosin kainuulaisille lapsille nenä on nokka ja ämpäri sankko, joten voisiko joku laatia sellaisia ristikoita, joissa käsitteet on oikein? :D
Tästä tulikin mieleeni, että jokunen viikko sitten Mervin kanssa pohdimme, mihin tämän porukan kanssa oikein joudumme. On todennäköistä, että koko sakki lukee jo keväällä. Ei paljon aapisia ensi syksynä tarvita... Annetaan mennä vaan! Niillä on hirmuinen himo oppia ja meillä ilo opettaa!
Viimeisellä tunnilla kävimme kirjastossa. Melko moni harmitteli sitä, että kirjastokortti oli unohtunut kotiin. Maire kyllä jokaisen lapsen jo tuntee, ja lainaa vaikkei korttia olekaan, mutta lapsille tuntuisi olevan tärkeää, että kortti olisi mukana ja lainaus menisi "virallisesti". Tähän varmaan tarvittaisiin kotoa tukea. Siihen, että perjantaisin olisi kotiin lainatut kirjat mukana repussa palautettavina sekä kirjastokortti.
Toinen toive. Nämä kun nyt ovat näin nälkäisiä oppimaan, niin koteihinkin voisi ostaa lasten puuhakirjoja. Niitä, joissa on juuri noita sanaristikoita, pisteestä pisteeseen -tehtäviä ja muita pulmajuttuja. Ei mitään liian hankalia, ehkä mielummin sellaisia, joita he omatoimisesti osaisivat tehdä. Hei, ja ne tontut kurkkii ja pukille voisi listaa kirjoittaa! ;)
Hyvää viikonloppua!
Toisella tunnilla eskarit tekivät Riikkaleenan kanssa sanaristikkoa (!!), joka olikin huikean hieno keino tukea tätä huipputaitavaa porukkaa lukemisen ja kirjoittamisen harjoittelussa. Piti kuulostella millä alkuäänteellä ja kirjaimella mikäkin sana alkaa ja mihin se päättyy, onko nappi-sanassa yksi vai kaksi p-kirjainta. Tosin kainuulaisille lapsille nenä on nokka ja ämpäri sankko, joten voisiko joku laatia sellaisia ristikoita, joissa käsitteet on oikein? :D
Tästä tulikin mieleeni, että jokunen viikko sitten Mervin kanssa pohdimme, mihin tämän porukan kanssa oikein joudumme. On todennäköistä, että koko sakki lukee jo keväällä. Ei paljon aapisia ensi syksynä tarvita... Annetaan mennä vaan! Niillä on hirmuinen himo oppia ja meillä ilo opettaa!
Viimeisellä tunnilla kävimme kirjastossa. Melko moni harmitteli sitä, että kirjastokortti oli unohtunut kotiin. Maire kyllä jokaisen lapsen jo tuntee, ja lainaa vaikkei korttia olekaan, mutta lapsille tuntuisi olevan tärkeää, että kortti olisi mukana ja lainaus menisi "virallisesti". Tähän varmaan tarvittaisiin kotoa tukea. Siihen, että perjantaisin olisi kotiin lainatut kirjat mukana repussa palautettavina sekä kirjastokortti.
Toinen toive. Nämä kun nyt ovat näin nälkäisiä oppimaan, niin koteihinkin voisi ostaa lasten puuhakirjoja. Niitä, joissa on juuri noita sanaristikoita, pisteestä pisteeseen -tehtäviä ja muita pulmajuttuja. Ei mitään liian hankalia, ehkä mielummin sellaisia, joita he omatoimisesti osaisivat tehdä. Hei, ja ne tontut kurkkii ja pukille voisi listaa kirjoittaa! ;)
Hyvää viikonloppua!
torstai 12. marraskuuta 2015
Haisu ja Mimi
Tänään Sirpan kanssa eskarit maalasivat eilisiä sahauksiaan.
Lyhyellä tunnilla ennen ruokaa keskustelimme erilaisuudesta; siitä, miten voi olla samanlainen ja silti erilainen. Hyvänä pohjana toimi Porkkanamyllyn tarinoiden Mimi, luppakorvakengu... eiku...ranskanluppakani. Puhuimme koirista, siitä kuinka koiriakin on ihan erilaisia, ja silti ne ovat koiria. Lopulta mietimme sitä kuinka kaikki me ihmisetkin olemme periaatteessa samanlaisia ja silti ihan erilaisia. Lopulta mietimme, miten johonkuhun uuteen voi olla hieman vaikea uskaltaa tutustua.
Ruokailun jälkeen kirjoitimme porukalla tarinan Storybird-ohjelmaa käyttäen. Tässä tarina, Haisu etsii kaverin, olkaa hyvät!
Lyhyellä tunnilla ennen ruokaa keskustelimme erilaisuudesta; siitä, miten voi olla samanlainen ja silti erilainen. Hyvänä pohjana toimi Porkkanamyllyn tarinoiden Mimi, luppakorvakengu... eiku...ranskanluppakani. Puhuimme koirista, siitä kuinka koiriakin on ihan erilaisia, ja silti ne ovat koiria. Lopulta mietimme sitä kuinka kaikki me ihmisetkin olemme periaatteessa samanlaisia ja silti ihan erilaisia. Lopulta mietimme, miten johonkuhun uuteen voi olla hieman vaikea uskaltaa tutustua.
Ruokailun jälkeen kirjoitimme porukalla tarinan Storybird-ohjelmaa käyttäen. Tässä tarina, Haisu etsii kaverin, olkaa hyvät!
keskiviikko 11. marraskuuta 2015
Sahausta ja valokuvia
Ensimmäisellä tunnilla Sirpan kanssa eskarit olivat teknisen työn luokassa sahaushommissa.
Toisella tunnilla keskustelimme pitkään ja hartaasti koulun säännöistä ja erityisesti heittämisestä - lumipallojen, kivien, lumipallojen, hiekan, lumipallojen, käpyjen, lumipallojen ja lumen heittämisestä. Koulun aikana, koulun alueella lumipallojen heittäminen on kiellettyä. Puhuttiin syistä, miksi tämä sääntö on olemassa. Meillä vallitsee yhteisymmärrys.
Samalla tunnilla puhuttiin auttamisesta. Sirpa-ope kehui kuinka tänään eräs eskareista oli sahaushommissa oman työnsä valmiiksi saatuaan omatoimisesti mennyt auttamaan muita. Kerroin hänelle omista huomioistani tämän porukan suhteen: Aina, kun teemme kynätehtäviä luokassa, ja joku ihmettelee, ettei tiedä/muista miten joku tehtävä tehdään, joku toinen eskari rientää apuun, ennen kuin itse ennätän. Olen yrittänyt vielä ohjata eskareita tässä avunannossa siihen, etteivät suoraan kertoisi vastausta, vaan ohjaisivat esimerkin avulla. Senkin tämä sakki jo kohta osaa. On varsin erikoislaatuista, että tämän ikäiset noin avuliaasti ja pyyteettä auttavat toisiaan. Minusta ainakin. Ritvan kanssa puhuimme tästä myös, ja sovimme, että yritämme pitää tätä yllä. Näistä on kasvamassa huikean hieno porukka!
Kerroin eskareille kuinka Sirpa-ope oli puhunut heistä selän takana hyvää ja kerroin myös omista huomioistani heidän suhteen. Juttelimme siitä, kuinka hyvä mieli toisen auttamisesta tulee sekä siitä, miten he kotona auttavat äitiä ja isää.
Hellyys läikkyi sydämessäni <3
Sain tunnin päätteeksi myös pienen näpäytyksen. Kaksi eskaria piti keskustelumme aikana omaa pientä porinaa, eivätkä ihan kaikkien puheenvuoroja kunnioittaneet. Ojensin heitä, ja sanoin että tästä syystä laitan heidät ruokajonossa viimeiseksi. Sain vastaukseksi seuraavan: "Arvaa mitä. Ei haittaa. Ei sillä ole väliä, jos joskus on jonossa viimeinen. Ei se ole maailmassa tärkeintä. Ei aina tarvi olla ensimmäinen." Osu ja uppos. Myönsin takeltelematta hänen olevan täysin oikeassa. Toinen komppasi: "Tiijjätkö mikä on maailmassa tärkeintä? Ystävyys!" Myönsin tämänkin olevan täysin totta. Pelastin itseni tilanteesta yhdistämällä nämä: "Ystävyyteen kuuluu myös se, että kuuntelee, kun toisella on puheenvuoro." Jälleen yhteisymmärrys ja kaikki saivat ruokaa. Jopa jonon viimeiset.
Liikuntatunnilla leikimme konttishippaa, liikuimme musiikin mukana, riimiloruttelimme kehonosia ja rentouduimme. Rentoutusharjoituksia teemme varmasti lisää. Kerroin, että vastaavanlaiset hengitysharjoitukset auttavat myös silloin, kun oikein kiukuttaa tai jos ei meinaa tulla uni, vaikka miten yrittäisi. Silmät kiinni ja rauhallinen, syvä hengitys nenän kautta sisään ja rauhallisesti suun kautta ulos. Tätä kannattaa kokeilla vanhempienkin. Jos oikein kiukuttaa. Nenän kautta rauhallisesti sisäääääään.... Ja suun kautta ulossssss...
Ai niin! Valokuvat löytyy tänään repusta, elleivät ne jo tulleet postissa!
Toisella tunnilla keskustelimme pitkään ja hartaasti koulun säännöistä ja erityisesti heittämisestä - lumipallojen, kivien, lumipallojen, hiekan, lumipallojen, käpyjen, lumipallojen ja lumen heittämisestä. Koulun aikana, koulun alueella lumipallojen heittäminen on kiellettyä. Puhuttiin syistä, miksi tämä sääntö on olemassa. Meillä vallitsee yhteisymmärrys.
Samalla tunnilla puhuttiin auttamisesta. Sirpa-ope kehui kuinka tänään eräs eskareista oli sahaushommissa oman työnsä valmiiksi saatuaan omatoimisesti mennyt auttamaan muita. Kerroin hänelle omista huomioistani tämän porukan suhteen: Aina, kun teemme kynätehtäviä luokassa, ja joku ihmettelee, ettei tiedä/muista miten joku tehtävä tehdään, joku toinen eskari rientää apuun, ennen kuin itse ennätän. Olen yrittänyt vielä ohjata eskareita tässä avunannossa siihen, etteivät suoraan kertoisi vastausta, vaan ohjaisivat esimerkin avulla. Senkin tämä sakki jo kohta osaa. On varsin erikoislaatuista, että tämän ikäiset noin avuliaasti ja pyyteettä auttavat toisiaan. Minusta ainakin. Ritvan kanssa puhuimme tästä myös, ja sovimme, että yritämme pitää tätä yllä. Näistä on kasvamassa huikean hieno porukka!
Kerroin eskareille kuinka Sirpa-ope oli puhunut heistä selän takana hyvää ja kerroin myös omista huomioistani heidän suhteen. Juttelimme siitä, kuinka hyvä mieli toisen auttamisesta tulee sekä siitä, miten he kotona auttavat äitiä ja isää.
Hellyys läikkyi sydämessäni <3
Sain tunnin päätteeksi myös pienen näpäytyksen. Kaksi eskaria piti keskustelumme aikana omaa pientä porinaa, eivätkä ihan kaikkien puheenvuoroja kunnioittaneet. Ojensin heitä, ja sanoin että tästä syystä laitan heidät ruokajonossa viimeiseksi. Sain vastaukseksi seuraavan: "Arvaa mitä. Ei haittaa. Ei sillä ole väliä, jos joskus on jonossa viimeinen. Ei se ole maailmassa tärkeintä. Ei aina tarvi olla ensimmäinen." Osu ja uppos. Myönsin takeltelematta hänen olevan täysin oikeassa. Toinen komppasi: "Tiijjätkö mikä on maailmassa tärkeintä? Ystävyys!" Myönsin tämänkin olevan täysin totta. Pelastin itseni tilanteesta yhdistämällä nämä: "Ystävyyteen kuuluu myös se, että kuuntelee, kun toisella on puheenvuoro." Jälleen yhteisymmärrys ja kaikki saivat ruokaa. Jopa jonon viimeiset.
Liikuntatunnilla leikimme konttishippaa, liikuimme musiikin mukana, riimiloruttelimme kehonosia ja rentouduimme. Rentoutusharjoituksia teemme varmasti lisää. Kerroin, että vastaavanlaiset hengitysharjoitukset auttavat myös silloin, kun oikein kiukuttaa tai jos ei meinaa tulla uni, vaikka miten yrittäisi. Silmät kiinni ja rauhallinen, syvä hengitys nenän kautta sisään ja rauhallisesti suun kautta ulos. Tätä kannattaa kokeilla vanhempienkin. Jos oikein kiukuttaa. Nenän kautta rauhallisesti sisäääääään.... Ja suun kautta ulossssss...
Ai niin! Valokuvat löytyy tänään repusta, elleivät ne jo tulleet postissa!
tiistai 10. marraskuuta 2015
Talitinttejä ja Sibeliusta
Ritva-ope on tänäänkin sairastupalaisena, joten joustavin järjestelyin hoidamme opetusta.
Tänään minä aloitin eskareiden kanssa ja tutkimme hieman luontojuttuja. Katselimme netistä kuvia eri linnuista, ja lopputunnista jokainen piirsi linnun. Syntyi hienoja talitinttejä, punatulkkuja ja teeriä!
Vsop-tunnilla Mervin kanssa eskarit muodostelivat tavulapuista sanoja.
Liikuntatunnilla leikimme hännänryöstöä, jossa ryöstetty häntä piti viedä puolapuille roikkumaan, mistä saattoi itselleen hakea uuden hännän, jos tuli ryöstetyksi.
Ruokailun jälkeen jakauduimme kahteen ryhmään - vuoroin harjoittelimme matikkaa kynä-paperin ja vuoroin Ekapelin avulla. Suurimmalle osalle tuli matikasta läksyä.
Viidennellä tunnilla alustin eskareita Jean Sibeliuksen maailmaan. Tänä vuonna vietetään Sibelius 150 -juhlavuotta, ja sitä juhlistetaan koulullakin. Perjantaina 20.11. seuraamme live streaminä salissa koko porukalla kaikkiin Suomen kouluihin lähetettävää juhlakonserttia. Tähän valmistaudumme tutustumalla Jean Sibeliukseen. Luin eskareille Katri Kirkkopellon kirjan Soiva metsä, Jean Sibeliuksen matkassa. Kirjan mukana on cd, jossa soi Sibeliuksen sävellyksiä Nazig Azezianin ja Jussi Makkosen esittäminä.
Välitunnin ja -palan jälkeen ulkoilimme.
Tänään minä aloitin eskareiden kanssa ja tutkimme hieman luontojuttuja. Katselimme netistä kuvia eri linnuista, ja lopputunnista jokainen piirsi linnun. Syntyi hienoja talitinttejä, punatulkkuja ja teeriä!
Vsop-tunnilla Mervin kanssa eskarit muodostelivat tavulapuista sanoja.
Liikuntatunnilla leikimme hännänryöstöä, jossa ryöstetty häntä piti viedä puolapuille roikkumaan, mistä saattoi itselleen hakea uuden hännän, jos tuli ryöstetyksi.
Ruokailun jälkeen jakauduimme kahteen ryhmään - vuoroin harjoittelimme matikkaa kynä-paperin ja vuoroin Ekapelin avulla. Suurimmalle osalle tuli matikasta läksyä.
Viidennellä tunnilla alustin eskareita Jean Sibeliuksen maailmaan. Tänä vuonna vietetään Sibelius 150 -juhlavuotta, ja sitä juhlistetaan koulullakin. Perjantaina 20.11. seuraamme live streaminä salissa koko porukalla kaikkiin Suomen kouluihin lähetettävää juhlakonserttia. Tähän valmistaudumme tutustumalla Jean Sibeliukseen. Luin eskareille Katri Kirkkopellon kirjan Soiva metsä, Jean Sibeliuksen matkassa. Kirjan mukana on cd, jossa soi Sibeliuksen sävellyksiä Nazig Azezianin ja Jussi Makkosen esittäminä.
Välitunnin ja -palan jälkeen ulkoilimme.
maanantai 9. marraskuuta 2015
Talven odotusta ja tavuharjoituksia
Sirpan kanssa eskarit ryhtyivät jo lumen odotukseen. Lumiukkoja ja -hiutaleita olivat eskarit tehneet.
Toisen tunnin viikonloppukuulumiset koostuivat isänpäivän tapahtumista, metsästysreissuista ja elämän kiertokulusta - Laurilla oli kerrottavana huima lehmän teurastusjuttu. (Ajattelin, että teidän on hyvä kodeissa tietää, jos asia nousee eskarin puheissa esille.)
Viimeisellä tunnilla eskarit jaettiin kahteen ryhmään, jotka vuoroin olivat Erjan kanssa Ekapeliä ja vuoroin Mervin kanssa toiminnallisia tavutusharjoituksia.
Toisen tunnin viikonloppukuulumiset koostuivat isänpäivän tapahtumista, metsästysreissuista ja elämän kiertokulusta - Laurilla oli kerrottavana huima lehmän teurastusjuttu. (Ajattelin, että teidän on hyvä kodeissa tietää, jos asia nousee eskarin puheissa esille.)
Viimeisellä tunnilla eskarit jaettiin kahteen ryhmään, jotka vuoroin olivat Erjan kanssa Ekapeliä ja vuoroin Mervin kanssa toiminnallisia tavutusharjoituksia.
Isänpäiväjuttuja
Kun en vielä viime viikolla voinut paljastaa salaisuuksia isänpäivään liittyen, niin nyt laitan muutamia kuvia isä-teemasta.
Heijastimet lahjaksi
Isän työkalut
Kortit ja heijastimet
Isä työssään
Isä
Isä työssään
perjantai 6. marraskuuta 2015
Kaupankäyntiä kirjamilla
Aamulla Ritvan opastuksella eskarit treenasivat hahmottamista. Ei mikään helppo homma. Alla esimerkki tehtävästä.
Lopuksi he olivat leikkineet Vanha maalipurkki -leikkiä. Leikki oli minullekin aiva uusi - joka päivä oppii jotain uutta!
Toisella tunnilla Ritvan ja Mervin kanssa eskarit kävivät kauppaa kirjaimilla. Eskarit oli jaettu ryhmiin, joilla oli alkupääomana nippu kirjainlätkiä. Kullekin ryhmälle tuli vuorollaan tehtäväksi muodostaa jokin sana (esim. si-ma), ja heidän tuli yrittää muodostaa se ryhmän "omilla kirjaimilla" (niillä, jotka heillä oli jo reservissä). Jos heillä ei ollut kaikkia tarvittavia kirjaimia, saivat he ostatella niitä toisilta ryhmiltä. Maksuna käytettiin liikuntasuorituksia (esim. 10 tasahyppyä), jotka koko ryhmän tuli suorittaa. Kunnon markkinameninikiä!
Viimeisellä tunnilla kävimme kirjastossa. Reissut sujuvat jo uskomattoman hienosti, ja lainaussession jälkeen eskarit vielä kyselivät, että emmekö tällä kertaa luekaan yhdessä mitään. Maire ei ollut meille ehtinyt vielä valmiiksi miettimään mitään kirjaa, joten bongasin runohyllystä Jukka Itkosen runokirjan. Jokainen sai valita sivunumeroarvauksella runon.
On niistä tullut mahtavia kirjastonkävijöitä ja kirjojen ystäviä! Olen ylpeä!
Laitan vielä vanhemmille Wilmassa viestiä, käykää lukemassa!
Lopuksi he olivat leikkineet Vanha maalipurkki -leikkiä. Leikki oli minullekin aiva uusi - joka päivä oppii jotain uutta!
Toisella tunnilla Ritvan ja Mervin kanssa eskarit kävivät kauppaa kirjaimilla. Eskarit oli jaettu ryhmiin, joilla oli alkupääomana nippu kirjainlätkiä. Kullekin ryhmälle tuli vuorollaan tehtäväksi muodostaa jokin sana (esim. si-ma), ja heidän tuli yrittää muodostaa se ryhmän "omilla kirjaimilla" (niillä, jotka heillä oli jo reservissä). Jos heillä ei ollut kaikkia tarvittavia kirjaimia, saivat he ostatella niitä toisilta ryhmiltä. Maksuna käytettiin liikuntasuorituksia (esim. 10 tasahyppyä), jotka koko ryhmän tuli suorittaa. Kunnon markkinameninikiä!
Viimeisellä tunnilla kävimme kirjastossa. Reissut sujuvat jo uskomattoman hienosti, ja lainaussession jälkeen eskarit vielä kyselivät, että emmekö tällä kertaa luekaan yhdessä mitään. Maire ei ollut meille ehtinyt vielä valmiiksi miettimään mitään kirjaa, joten bongasin runohyllystä Jukka Itkosen runokirjan. Jokainen sai valita sivunumeroarvauksella runon.
On niistä tullut mahtavia kirjastonkävijöitä ja kirjojen ystäviä! Olen ylpeä!
Laitan vielä vanhemmille Wilmassa viestiä, käykää lukemassa!
torstai 5. marraskuuta 2015
Runoiluja
Tänään tehtiin matikkaa, luettiin runoja ja opiskeltiin äidinkieltä. Jukka Itkosen runot ovat ykkössuosikkeja! Kysykääpä kuinka menee Tikkakisa-niminen runo ;)
Kaikille tuli Pikkumetsän harjoitusvihkosta läksyä.
Ahkerointia
keskiviikko 4. marraskuuta 2015
Salaisuudet pian valmistuu
Sirpan kanssa tehdyt salaisuudet valmistuvat huomenna, jolloin salaiset lähetykset kantautuvat kotiin.
Riikkaleenan kanssa eskarit tekivät harjoitusmonisteita ja pelasivat lautapelejä.
Lyhyellä tunnilla vein eskarit pitkästä aikaa iippatilaan leikkimään, mistä eräs eskari oli erityisen kiitollinen. ("Oi, kiitos teille armollinen leidi!" Olin otettu!) Viime aikoina (no, keväällä ja kesällä ainakin) mediassa kirjoitettiin paljon sukupuolisensitiivisestä kasvatuksesta. Leikkitilassa seurailin eskareitten vapaata leikkiä; tytöt leikkii vauvanukeilla ja pelaa bingoa, pojat rakentelee - ihan millä vaan. Se sensitiivisyydestä.
Liikunta tunnilla tanssittiin, kun lopulta saimme poppivehkeet toimimaan. Ja voi, miten me tanssittiin! "Korvasta tullee hikeä!" kantautui minun korviini tunnin päätteeksi :D
Pieni, tärkeä huomio tältä päivää. Tämä eskarisakki on tavattoman omatoimista. Aikuista ei tarvita kääntämään nurinniskoin pyörähtäneitä verkkareita, ei sulkemaan vetoketjuja takeista tai repuista, ja omat tavarat löytyy (enimmäkseen) omin voimin. Hieno porukka!
Riikkaleenan kanssa eskarit tekivät harjoitusmonisteita ja pelasivat lautapelejä.
Lyhyellä tunnilla vein eskarit pitkästä aikaa iippatilaan leikkimään, mistä eräs eskari oli erityisen kiitollinen. ("Oi, kiitos teille armollinen leidi!" Olin otettu!) Viime aikoina (no, keväällä ja kesällä ainakin) mediassa kirjoitettiin paljon sukupuolisensitiivisestä kasvatuksesta. Leikkitilassa seurailin eskareitten vapaata leikkiä; tytöt leikkii vauvanukeilla ja pelaa bingoa, pojat rakentelee - ihan millä vaan. Se sensitiivisyydestä.
Liikunta tunnilla tanssittiin, kun lopulta saimme poppivehkeet toimimaan. Ja voi, miten me tanssittiin! "Korvasta tullee hikeä!" kantautui minun korviini tunnin päätteeksi :D
Pieni, tärkeä huomio tältä päivää. Tämä eskarisakki on tavattoman omatoimista. Aikuista ei tarvita kääntämään nurinniskoin pyörähtäneitä verkkareita, ei sulkemaan vetoketjuja takeista tai repuista, ja omat tavarat löytyy (enimmäkseen) omin voimin. Hieno porukka!
tiistai 3. marraskuuta 2015
Jalkapalloa ja tehtäväurakointia
Ensimmäisellä tunnilla eskariporukka oli jaettu kahteen ryhmään, jotka vuorotellen olivat Erjan kanssa Ekapeliä ja Ritvan kanssa matikkaa. Taululle sai käydä harjoittelemassa numero 5 piirtämistä.
Toisella tunnilla luimme Porkkanamyllyn tarinaa. Kolmas tunti oli liikuntaa ja jalkapalloa kaukalossa. Valtava, miten hyvät pelit saimme aikaan!
Ruokana oli porkkanaraaste, makkarapihvi ja pottumuusi, ja eräs eskari totesikin, että tämä ruoka on lähes täydellistä!
Neljännellä tunnilla jakauduimme jälleen kahteen ryhmään, jotka vuoroin tutustuivat Erjan kanssa Ekapeli-matikkaan ja vuoroin tekivät Pikkumetsän harjoituskirjan tehtäviä luokassa.
Viidennellä tunnilla piirrettiin, kuunneltiin Peppi Pitkätossua ja leikittiin.
Välipalan jälkeen viimeisen tunnin paistattelimme aurinkoa mm. kymmenen tikkua laudalla -merkeissä.
Toisella tunnilla luimme Porkkanamyllyn tarinaa. Kolmas tunti oli liikuntaa ja jalkapalloa kaukalossa. Valtava, miten hyvät pelit saimme aikaan!
Ruokana oli porkkanaraaste, makkarapihvi ja pottumuusi, ja eräs eskari totesikin, että tämä ruoka on lähes täydellistä!
Neljännellä tunnilla jakauduimme jälleen kahteen ryhmään, jotka vuoroin tutustuivat Erjan kanssa Ekapeli-matikkaan ja vuoroin tekivät Pikkumetsän harjoituskirjan tehtäviä luokassa.
Viidennellä tunnilla piirrettiin, kuunneltiin Peppi Pitkätossua ja leikittiin.
Välipalan jälkeen viimeisen tunnin paistattelimme aurinkoa mm. kymmenen tikkua laudalla -merkeissä.
maanantai 2. marraskuuta 2015
Tavallinen maanantai
Sirpan kanssa salaisuuksia, Katin kanssa kuulumisia ja vsop-tunnilla... jaa-a. Veikkaan, että ihan omalla eskariporukalla, koska Riikkaleena oli tänään pois ja vsoppia vedettiin vähemmällä väellä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)