Syyskuun alusta saakka olen pitänyt blogia täällä julkisella alustalla. Viime päivinä olen pysähtynyt miettimään, mitä lisäarvoa blogi tuo opetukseen tai mihinkään.
- Eskari on vielä pieni lapsi, joka ei välttämättä muista tai osaa selittää, mitä päivän aikana tapahtui. Vanhempi voi blogista käydä katsomassa opettajan näkemyksen päivän kulusta.
- Eskarin sukulaiset, kummit ja muut tutut voivat seurata eskariopintoja.
- Meillä on mahtava määrä väkeä olemassa aikuisina eskareillemme. Blogia varten pyrin päivän mittaan tavoittamaan kaikki eskaria ohjanneet aikuiset, jolloin kaikki eskarikuulumiset tulee koottua. Hyvä yhteydenpitoväline meillekin.
- Blogissa kerrotaan yleisesti ryhmän edistymisestä. Tätä ryhmää on helppo hehkuttaa, kun ovat niin taitavia. Uskon, että vanhemmista on mukava seurata edistymistä ja kuulla kehuja, mikä osaltaan varmasti vaikuttaa kodin tukeen ja kannustukseen lapsen kehityksen osalta kotonakin. Tästä seurannee parhaimmillaan positiivinen noidankehä, joka ei tosin kierrä samaa rataa vaan kasvaa ja kannustaa.
- Blogia kirjoittaessani tulen itse pohtineeksi päivää. Mietin, mitä ja miten kirjoittaa. Missä onnistuttiin ja mitä täytyy tehdä toisin.
- Jäähän tästä mahtava muisto itselle ja etenkin lapsille! Olen jo ottanut selvää mahdollisuuksista luoda blogista kirja. Eskarin päätteeksi olisi mukava antaa lapselle mukaan päiväkirja eskarivuodesta.
- Opetus on avointa. Uskon tämän tukevan koulun ja kodin vuorovaikutusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti